keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Kulttuuriasiaa

Ajattelin kirjoittaa eroista Suomen ja Belgian välillä. Vielä kaikki eriävyydet ei tietenkään ole tulleet ilmi, mutta kokoajan huomaan lisää eroja pienissä asioissa. Joitakin asioita osasin ennalta odottaa, mutta toisaalta en tiennyt Belgiasta melkein mitään, joka nyt tuntuu hölmöltä, kun maa on kuitenkin niin keskeinen Euroopassa niin sijainniltaan kuin merkitykseltäänkin. 

Ensimmäinen asia on ihmiset: Niinkuin aiemminkin sanoin, Belgiassa kaikki tuntuvat olevan hymyileväisempiä, vieraanvaraisempia ja muutenkin lämpimämpiä ihmisiä kuin suomalaiset yleensä. Tottakai osa ihmisistä tietää että olen vaihto-oppilas ja sen takia ovat tavallista avuliaampia. Ihmisten ystävällisyyden huomaa pienissä asioissa. Tuntemattomiakin moikataan ja ohikulkijoille hymyillään paljon useammin kuin meillä Suomessa. Kaupan kassa juttelee niitä näitä. Naapureita moikataan ja kuulumiset vaihdetaan automaattisesti aina kun tavataan, ei vain kerran puolessa vuodessa. Tietenkin tätä on varmasti jonkin verran suomessakin enkä sano että kaikki suomalaiset olisivat yhtä pidättäytyväisiä mutta yleistys sallittakoon tässä tapauksessa. 

Tervehdys tietenkin tapahtuu poskisuukolla, vasemmalle poskelle. Tähän tottuminen kesti pari päivää, Suomessa kun kaikilla on ikäänkuin oma henkilökohtainen tila ympärillä. Täällä kaikki antavat poskisuukon tavatessaan ja sanoessaan heipat, paitsi samaa ikäluokkaa olevat pojat keskenään.  

Ihmiset täällä myös pitävät kodeistaan hyvää huolta. Kaikki kodit, joissa olen tähän mennessä käynyt ovat olleet tosi siistissä kunnossa huolimatta siitä, onko asunto vanha tai ulkoapäin vähän rapistunut. Täällä kotonakin on paikat aina tip top -kunnossa vaikka täällä onkin kaksi vekaraa riehumassa. On yleistä pitää kenkiä jalassa sisällä, täällä meillä kaikilla on sisäkengät erikseen, mutta ei kukaan kulje avojaloin (paitsi mie aika usein). Kotona myös vietetään täällä enemmän aikaa ainakin mun näkökulmasta. 


Suurin osa asunnoista on kiinni toisiinsa rakennettuja kapeita mutta korkeita, 2- tai 3-kerroksisia taloja. En tiedä pitäisikö niitä sanoa omakoti- vai rivitaloiksi. Keskustassa on tietenkin kerrostaloja ja siellä täällä irrallisia omakotitaloja. Tiet täällä ovat paljon kapeampia, jos kadun molemmilla puolilla on parkissa autoja, joutuu vastaantuleva auto peruuttamaan kun molemmat ei mahdu ohittamaan toisiaan. Adrimont on korkean kukkulan päällä, joten lisäksi tiet on täällä aika jyrkkiä. 

Belgia on pinta-alaltaan tosi pieni maa, mutta asukkaita on kuitenkin reilut 11 miljoonaa. Tästä syystä kaupungit ja kylät ovat vieri vieressä ja kaikki on lähellä. Verviersistä matkaa Brysseliin on autolla reilu tunti. Tämä on hienoa minulle, koska jos Suomessa haluan päästä autolla pääkaupunkiin, matkaa on 10 tuntia.. 


Yksi näkyvimmistä eroista on tietenkin ruokakulttuurissa. Täällä syödään tavallisesti 3 kertaa päivässä, aamupala, lounas ja illallinen. Lounas on tavallisesti täytetty patonki, joka yleensä syödään keskustassa päivän toimien lomassa. Kaupunki on täynnä patonki-paikkoja. Täällä syödään uskomattoman paljon leipää, ja vain harvoista paikoista saa esimerkiksi salaatteja. Illallinen on päivän pääateria, johon käytetään aikaa ja yleensä siihen kuuluu myös aperitiivi ja alkupalat. 

Yksi belgialle ominaisista "kansallisruoista" on vohvelit, joita on kahdenlaisia: Brysselin vohveleita, jotka ovat suorakulmion mallisia ja pehmeitä, ja Liegen vohvelit, jotka ovat pyöreitä ja kovempia.  Niille on omia, pelkkiä vohveleita myyviä kojuja ja kahviloita. Toinen on ranskalaiset, jotka nimestä huolimatta ovat kotoisin Belgiasta. En ole ikinä ollut ranskalaisten ystävä, mutta täällä ne ovat ihan erilaisia ja tosi hyviä. Sinisimpukat, jotka usein valmistetaan vihannes-liemessä ja tarjoillaan ranskalaisten ja majoneesin kanssa, on myös yksi tunnetuimmista belgialaisista ruoista. Tietenkin myös Belgialainen suklaa on maailman parasta, joka on kyllä ihan totta, pakko myöntää että fazerin sininen ei maistu enää miltään.


Kuvat google.com

Alkoholikulttuuri on myös todella paljon suomesta eroava. Belgia on tunnettu olutmaana, ja siinä missä muualla on kahviloita, joista saa myös olutta, täällä on baareja, joista saa myös kahvia. Ihmiset juovat alkoholia usein mutta eivät missään nimessä paljoa. Ruoan kanssa juodaan yleensä olutta tai viiniä, ja keskellä päivää istutaan terassilla nauttimassa oluesta. Siidereihin en ole missään vielä törmännyt, sen sijaan on esimerkiksi vadelman ja persikan makuisia oluita. Olut- ja viinilista on laaja jokapaikassa, onhan täällä yli 300 eri olutlajiketta. Hesarin Belgiasta kertovassa jutussa sanotaan asia ytimekkäämmin; "Belgiassa olut ei ole alkoholituote, vaan elintarvike". On tavallista nähdä esimerkiksi virkapukuiset poliisit baarissa päiväoluella.


Kahviloissa asiointi on erilaista kuin Suomessa. Täällä kaikkialla on pöytiintarjoilu, ja tilaus maksetaan vasta lähdettäessä. Joten kun olen (jo liian monta kertaa) mennyt tiskille tilaamaan kahviani ja kaivanut lompakkoa esiin, ja lisäksi vielä ottanut itse kahvini tiskiltä ennenkuin menen pöytään, olen saanut muutamat kummastuneet katseet. Kahvin kanssa saa aina pienen keksin tai suklaapalan. 

Puhelimen käyttö on kalliimpaa täällä kuin Suomessa. Suomessa 15 eurolla kuussa saa paketin johon kuuluu rajaton data, 500 tekstiviestiä ja  pari tuntia puhetta. Täällä ainoa liittymä jossa on rajaton internet maksaa 70 euroa/kuukausi. Sain hyvän diilin, jossa 20 eurolla kuussa saan 2 GB dataa, 80 minuuttia puhetta ja parisataa tekstiviestiä. 

Siinä oleellisimmat asiat, jotka tähän mennessä on tullut vastaan. Tänään on viimeinen lomapäivä, huomenna pitäisi aloittaa arki..

2 kommenttia:

  1. Tosi kiva teksti! Mä oon miettiny saksas kans näit kaikkii eroja, oon jopa listannu huvin vuoks itteleni! :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos!! :) Saksassa on varmaan jotaki samojaki juttuja ku täällä, ois kiva lukea sultakin postaus samasta aiheesta! :)

    VastaaPoista