keskiviikko 28. marraskuuta 2012

100 days of Belgium

Tänään tulee täyteen sata päivää. Sata päivää sitten heräsin aamulla tärkeimmän ihmisen vierestä itkuisen ja levottoman yön jälkeen, söin aamupalaa puhuen kaikesta muusta paitsi siitä mitä tunnin päästä tapahtuisi. Vedin repun selkään, istuin autoon. Kentällä hyvästelin kaikki itku silmässä ja lähdin kohti jotain mitä olin odottanut pitkään, välillä peläten ja välillä malttamattoman innokkaasti, mutta josta en todellisuudessa tiennyt mitään.

Sataan päivään on mahtunut vuosien verran tapahtumia, tunteita, ihmisiä, naurua ja turhautumista (ja suklaata). Mikään ei ole mennyt niinkuin luulin että se menisi, ja silti kaikki on juuri niinkuin pitää. Kaikki, mitä etukäteen kuulin ja ajattelin, on väärin, mutta samalla ihan oikein. On oppinut asioita muista ihmisistä, elämästä ja itsestä. Välillä laskenut päiviä siksi että haluaa jo kotiin, ja välillä koska pelottaa että aika loppuu kesken.

Reilu vuosi sitten papereita täyttäessä ajatus siitä että oikeasti asuu vuoden ulkomailla tuntui absurdilta, joltain mikä on kaukana tulevaisuudessa. Nyt olen täällä, puhun joka päivä kieltä, jota sata päivää sitten osasin vaan muutaman sanan verran. Olen oppinut ihmisistä jotka eivät halua muille hyvää, ja ihmisistä, jotka pyyteettömästi auttavat muita. Tutustunut ihmisiin joka puolelta maailmaa ja oppinut ymmärtämään, miksi jossain tehdään asiat eritavalla kuin muualla. Juorunnut ja nauranut, puhunut syvällisiä. Ikävöinyt enemmän kuin koskaan aiemmin, ja samalla oppinut olemaan erossa. Oppinut arvostamaan sitä mitä itsellä on ja laittamaan asiat mittasuhteeseen.

Huijasin vähän ja kirjoitin tämän tekstin etukäteen, oikeasti olen nyt Liegessä. Rotareilla on tänään titles, eli vanhat vaihtarit (jotka on tulleet tammikuussa) antaa omat tittelinsä uusille (syksyllä tulleille). Titteleitä on kaikkea maan ja taivaan välillä, ja tittelin haltija valitsee aina seuraajansa. Rotareita on täällä melkein 200, siihen muut järjestöt lisäksi niin on sitä porukkaa. Tällä viikolla on muutenkin paljon ohjelmaa ja monta kivaa juttua tulossa!

Eilen paleli koko päivän, ja kurkku on vähän karhea, nyt ois huono hetki tulla kipeäksi.. Juon teetä ja koitan pukeutua lämpimästi vaikka talvitakki multa puuttuukin!

Today marks 100 days in Belgium. A hundred days ago I woke up in the morning next to the most important person after a badly sleeped night. I ate breakfast speaking about everything else but what would happen after an hour. I took my bags, sat in the car. At the airport I said goodbyes with tears in my eyes and left towards something that I had been waiting for a long time, sometimes with fear and sometimes full of excitement, but of what, after all, I knew nothing about. 

A lot has fitted into a hundred days. Years amounts of emotions, laughter, people, and frustration (and chocolate). Nothing has gone like I thought it would, but even so, everything's just like it's supposed to be. Everything I thought and heard in advance was totally wrong, and so right at the same time. I've learned things about people, life and myself. I've counted days, sometimes because I wanted to go home, sometimes because I was afraid that there wouldn't be enough time. 

A little over a year ago when I filled the papers, the thought of actually living abroad for a whole year felt absurd, something that's far in the future. Now I'm here, everyday speaking a language that a hundred days ago I only spoke for a few words. I've learned about people who don't want good for others, and people, who help others without asking for anything. I've gotten to know people all around the world and learned to understand, why somewhere things are done differently. I've gossiped and laughed, had deep conversations. I've missed people more that never before, and at the same time learned to be apart. I've learned to appreciate what I've got.

I cheated a little and wrote this in advance, in reality I'm in Liege right now. Rotary has "titles" today, which means that the old students, who arrived in January, give their titles to the newies. There will be a lot of people, there's almost 200 student's in here with only rotary, and to that you have to add all the other organizations. I have a lot of things this week, on friday it's the st.nicolas party and after that it's an early wakeup to meet the yfu -group.

I was so cold yesterday, and my throat hurts, it's really not a good time to get sick now! I'm trying to wear warm clothes (I don't have a winter coat here though) and drink a lot of tea..

1 kommentti:

  1. Hirveä ikävä sinua Tiina. Oon lukenu monta kertaa sinun postaukset ja kuvitellu et voisin halata sinua. Toivottavasti sait minun terveiset perille tiedät kyllä keltä :)

    VastaaPoista