keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Thoughts of the moment

Kävin postissa pari päivää taaksepäin lähettämässä naurettavan ison paketin suklaata Suomeen. (mitä muutakaan Belgiasta lähettäisi, ranskalaiset ei ehdi perille ja oluen lähetyskin haastavaa..) Postissa huomasin, ettei enää jännitä yhtään kävellä kassalle ja hoitaa asiansa ranskaksi. Ei tarvi enää miettiä etukäteen mitä sanoo, tulee jo muutenkin (enemmän tai vähemmän) ymmärretyksi. Tajusin etten enää tunne itseäni ulkopuoliseksi kotikaupungissani, vaan nimenomaan voin sanoa tätä omaksi kaupungikseni. Mulla on omat lempparikahvilat ja lehtipisteet. Tiedän mihin aikaan bussit kulkee ja osaan neuvoa tien, jos joku kysyy. 

Kielen oppiminen sitä oikeastaan opiskelematta on mielenkiintoista. Saatan tunnilla ymmärtää kaiken, mitä opettaja sanoo, vaikken oikeastaan osaa kääntää suomeksi kuin puolet käytetyistä sanoista. Jos väsyttää, kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Joinakin viikkoina tuntuu siltä että kehityn tosi paljon, joskus taas että menen vaan taaksepäin. Käytän kaikkia aikamuotoja samassa lauseessa ja sanajärjestys on useimmiten aivan sekaisin mutta tärkein asia on että pärjään jo tällä kielellä, saan itseni ymmäretyksi ja ajatukseni ulos. 

Usein kielenopetuksessa keskitytään kielioppiin ja luetunymmärtämiseen, niin että lopputuloksena kukaan ei varmasti sekoita imperfektiä perfektiin, mutta kun pääsee tilanteeseen, jossa oikeasti olisi mahdollisuus käyttää kieltä, on ihan lukossa eikä ulos tule sanaakaan. Hyvä esimerkki tästä on belgialaiset nuoret, jotka opiskelevat englantia. Kieliopin säännöt ja epäsäännölliset verbit opetellaan ulkoa, mutta vuosienkaan opiskelun jälkeen vain muutama saa itsensä esiteltyä englanniksi. Kun koulu loppuu, kaikki unohtuu vuodessa tai parissa. 

Ne viisi vuotta, jotka "opiskelin" ranskaa suomessa, olisivat olleet pitkällä tähtäimellä aivan turhia, jos en olisi tullut tänne. Lukion alkaessa päätin lopettaa, en ollut mitään oppinut ja ajattelin, että vaikka jatkaisin tätä lukion loppuun asti, en viiden vuoden päästä osaisi muuta kun ehkä tilata kahvin maidolla. Täytyy myöntää että syy ei ollut pelkästään opetussuunnitelman, jos olisin itse ollut motivoitunut ja tehnyt töitä, ehkä olisinkin oikeasti oppinut, ja on näitäkin tapauksia varmasti. Luulen kuitenkin että suuri osa kaikista vierasta kieltä opiskelevista päätyy samaan tilanteeseen, muutaman vuoden päästä kaikki on unohtunut eikä konjugaatioista tai aksenteista ole mitään hyötyä. 

Tämä ei varmasti päde kaikkiin, mutta omalla kohdallani on mahdotonta oppia kieltä, jos ei hakeudu tilanteisiin joissa sitä joutuu käyttämään. On mahdotonta ymmärtää kieltä, jos ei ymmärrä kulttuuria, ja päinvastoin. Mitä laajemmaksi kielitaito kehittyy, sitä enemmän pääsen sisälle tähän kulttuuriin ja elämään. Uuden kielen mukana avautuu täysin uusi maailma, kun todella ymmärtää kieltä puhuvia ihmisiä. Matkustaminenkin saa ihan eri ulottuvuuden jos voi kommunikoida paikallisella kielellä. 

Tarkoitus oli kirjoittaa vaikka mistä muistakin asioista kun kielen oppimisesta, mutta tekstistä tulis niin pitkä että jatkan pohtimista seuraavalla kerralla..



I went to the post office a couple of days back to send a ridiculously big package of chocolate to Finland. (What else could it be? Fries wouldn't make it and beer might be a little hard to send too..) There, while assuring the postal worker that yes, Finland is a part of the european union, I realized that I was no longer nervous before going to the desk. I didn't have to think in advance about what I was going to say in order to be understood. I don't fee like an outsider in my hometown anymore, instead, i feel that I can call it my hometown. I have my own favorite cafés, I know which bus to take and If someone asks where the hospital is, I can actually tell them the way. 

Learning a language without actually studying it is interesting. Somedays I understand all that the teacher says, without actually knowing more than half of the used words in my native language. Other days, when I'm really tired, it's impossible to deal with any of this gibberish that reaches my ears. Some weeks I feel like I'm making huge progress in short time, while sometimes I feel I'm only going backwards. I use all the time tenses in the same sentence and the word order is as good as a 2-year-old's, but the main thing is that I get along with the language. I get my thoughts out and understood.

Often when studying a foreign language, the focus is on grammar and reading comprehension, and as a result no one confuses simple past and present perfect, but when they get into a real situation where they should actually use the language, they freeze completely and get no words out. A good example is belgians studying english. They certainly know every grammar rule by heart but even after years the only thing they actually can do is introduce themselves in english. When they finish school, they'll forget everything after a year or two. 

If I didn't come here, the five years of studying french would have been totally useless in the long run. When I started my upper secondary, I decided to stop, and thought that even if I continued these last three years like this, it wouldn't make any difference and after five years or so I could barely order a cup of coffee in french. I have to admit that the blame wasn't just on the way of teaching. If I would have been motivated to study and work hard, maybe I would've learned more, and there's surely is these kind of people too, but I think a big part of people studying a foreign language will find that after a couple of years, they do nothing with knowing which way the accent is on the a. 

There are different ways of learning but for me, learning a language is impossible if you don't get yourself into situations where you really have to push yourself to use the language. It's impossible to understand a culture, if you don't understand the language, and the other way around. A different world opens up to you with the language, when you can have real contact with the people speaking it. Even traveling gets a whole new dimension if you can communicate in the local language.

I was supposed to write about so many other things than just learning the language but it turned out so long that I'm going to continue in the next post...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti