keskiviikko 9. tammikuuta 2013

First one of the year

Kirjoitin viimeksi joulun jälkeen, kaksi viikkoa sitten. Sen jälkeen olen nauttinut lomapäivistä rennosti, käynyt pari päiväreissua Brysselissä ja Liegessä, käynyt musikaalissa, istunut iltaa kavereiden kanssa ja viettänyt paaljon aikaa pyjama päällä. Uudenvuodenaaton olin Brysselissä yli sadan muun vaihtarin kanssa, oli ihan mahtavaa! Tuntuu ihan hullulta, että vuosi vaihtui taas. Muistan viime uuden vuoden niin elävästi, samoin kuin pari aiempaakin. Pistää ajattelemaan, kuinka tavalliset päivät unohtuu, vain harvat jää mieleen samalla lailla kuin vuodenavaihde. Sen takia kai tuntuu että aika kuluu niin nopeaa. 

Olen ajatellut jotain projektia keväälle, toiselle puolikkaalle vaihtovuodesta. Esimerkiksi valokuvan ottaminen joka päivä jostain asiasta, josta myöhemmin muistaisi mitä sinä päivänä tapahtui. Voisin vaikka tulostaa kuvat ja täyttää kalenteria niillä. Haluan muistaa jokaisen täällä viettämäni päivän. Puoliväli häämöttää ja alan tajuamaan että tavallinen arkikin on täällä jotenkin tosi arvokasta, sitä ei kestä ikuisesti. Tämän viikon lauantaina meidän "oldiet" lähtee pois. Siis ne vaihtarit, jotka tulivat jo viime tammikuussa. Tänään Liegessä näin suurimman osan näistä viimeistä kertaa, ja vaikka mulle kaikkein läheisimmät kaverit onkin kaikki tullut mun kanssa samaan aikaan, tuli silti outo fiilis. Tutut kasvot, jotka on tottunut näkemään ja joista on tullut osa tämän vuoden muistoja, lähtee koteihinsa ja suurinta osaa en ikinä tule näkemään uudestaan. 

Koulu alkoi täällä samana päivänä kuin Suomessa. Vaikka loma olikin rentouttava, en ollut yhtään valmis palaamaan normaaliin elämänrytmiin. Nyt rutiineihin palaaminen tuntuu jo ihan mukavalta. Välillä koulu turhauttaa tosi pahasti, koska tuntuu etten voi osallistua kunnolla vaikka yrittäisin, ja vaikka olen jo opiskellut suurimman osan aiheista Suomessa. Pääsen aika (tosi) helpolla, multa ei odoteta mitään. Tottakai näin on parempi kuin se että joutuisin tekemään järjettömästi töitä ja opiskelemaan kaiken vieraalla kielellä vaikken saakaan kursseja Suomeen. 

Sää on täällä huono. Ei siitä oikeen muuta voi sanoa, melkein joka päivä vähintään tihkuttaa vettä ja aurinkoa näkee kerran parissa viikossa. Lunta ei ole satanut kuin parina päivänä koko talvena, ja lämpötila on noin 5 astetta päivisin. Oikeastaan sade ja harmaa sää häiritsee mua harvinaisen vähän, en edes ajattele sitä. 

Aika lentää, keväälle on suunnitteilla vaikka mitä kivaa. Tänä perjantaina juhlitaan vielä yfu-porukalla alkanutta vuotta Michellen kotona ja syödään fondueta. Nyt tuntuu että tämän päivän sade sai mut palelemaan ytimiä myöten (kuulen säännöllisesti kommentteja siitä miten mulla ei pitäis palella koska oon Suomesta), säädän patterin täysille, vaihdan päälle pyjaman ja keitän teetä. Sitten nukun pitkät yöunet ja herään vasta myöhään aamulla, tunnit alkaa vasta yhdeltätoista. 

The last time I wrote was after christmas, two weeks ago. Since then I've relaxed and enjoyed my holiday, done a few daytrips to Brussels and Liege, gone to see a musical, gone out with friends and spent a lot of time just in pyjamas. On new years I was in Brussels with a huge bunch of other exchange students, it was great! It feels so weird that the year changed again. I remember last new years like it was yesterday. It makes you think how you just forgot normal days, you only remember a few for a long time, like new years. I think that's why time seems to go so fast.

I've been thinking to do a project this spring, on my second half of the year. For example, taking a photo everyday of something that reminds you of what you did that day, and then printing them. I want to remember every day that I spend here. I'm almost halfway through, and I'm realizing that even the most normal days are really valuable, they won't last forever. On saturday this week, the oldies are leaving, meaning the people who came here last january. Today I saw most of them for the last time, and even though the people that I've became really close with all came the same time as me, it was still a weird feeling. Familiar faces, that I'm gotten used to see and who've became a part of my memories here, are all going back home and I probably will never see most of them again. 

School started on monday, and even though the holiday was relaxing and all, I wasn't at all ready to go back to normal life rhythm. Now it's starting to feel okay again. School here is really frustrating time to time, I feel like I can't fully participate and learn even when I've already studied most of the topics in Finland. They don't expect me to do anything, they're more likely surprised if I return an exercise or answer to a question. I don't complain, of course it's easier for me and it's better than If I had to pass everything and spend all my time studying.

Weather is bad here. There's nothing else you can say about it, and there's no-one who could disagree. It rains at least a little almost everyday, and the sun shows up like once in every two weeks. It hasn't snowed more than a few days during the whole winter, and the temperature is surrounding 5 degrees. But the bad weather doesn't annoy me at all, I'm so used to the rain that I don't even think about it now.

Time is flying. I have lots of fun things planned for the spring. This friday we'll celebrate new year a little late for the second time with some of the yfu -people. Now I think that walking in the rain today made me sick so I'm going to change to my pyjamas and make some tea. Then I'm going to sleep and not wake up until late in the morning, I start school at 11 tomorrow, lucky me. 



Tired in the train after nye

beautiful Grand place in Brussels (the rare days of sunlight)


sock is the best name for a cat ever

Seeing Peter pan -musical

"The king's cake" Perinne 6.1, kakkuun on
piilotettu pieni esine ja se joka sen löytää, saa kruunun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti